Rock-musiikista

Sibelius vai hevi – kumman avulla Suomi valloittaa maailmalla?

Suomalainen musiikki pysyi pitkään kansallisaarteena, josta suomalaiset eivät uskoneet ulkomaalaisten kiinnostuvan. Suomalaiset lyriikat ja melankolisuus kuuluivat paikalliseen mielenmaisemaan, joka ei avautunut maailmalle. Ensimmäisiä kansainvälisiä läpimurtoja nähtiin 1980-luvulla Hurriganesilta ja Hanoi Rocksilta, jotka eivät profiloituneet niinkään suomalaisiksi vaan oman genrensä eturivin artisteiksi. Jos musiikissa oli aiemmin nojauduttu vahvasti suomen kieleen ja arkemme ilmiöihin, aloitettiin valloitus panostamalla kansainvälisien markkinoiden vaatimaan englantiin ja ammattitaitoon. Maailmanvalloitusta saatiin kuitenkin odottaa vielä 1990-luvun loppuun asti.

Soitetuimmat artistit maailmalla ovat yllättäen huomattavasti vanhempia äänitteitä kuin moni uskoisi. Sibelius erottuu muista selvänä ykkösenä, eikä hänen paikkaansa olla uhkaamassa kovin helposti. Perässä tulevat 90-luvun lopun hitit eli Daruden Sandstrom ja Rasmuksen In the Shadows. Sibeliuksen lisäksi vanhempaa tuotantoa edustavat maailmalla soitettava Letkis ja Eevan polkka. Monet suomalaiset yhtyeet ovat lyöneet läpi maailmalla englannin kielen avulla, mutta niidenkin musiikista kuultaa läpi suomalaiselle poljennalle omaperäinen dramaattisuus, tunteellisuus, vakavuus ja melankolisuus.

Hevi on suomalainen vientituote

Vuonna 2006 Suomessa tärisi, sillä Lordi voitti Euroviisut Hard Rock Hallelujah -biisillään. Suomalainen hevimusiikki oli alkanut saada jalansijaa maailmalla jo 1990-luvun lopussa, ja pian pieni Suomi huomasi olevansa tunnettu juurikin raskaasta musiikista. Osa suomalaisista yhtyeistä nautti suurempaa suosiota maailmalla kuin kotimaassaan. Todelliseen megamenestykseen yltivät sellaiset yhtyeet kuin HIM, Nightwish, Apocalyptica ja Children of Bodom. Kaikki ne tuottivat musiikkia suoraan kansainvälisille markkinoille, mutta jokaisen tyylistä löytyi valtavirrasta erottava suomalainen vivahde.

Suomalaisen hevin harrastajia löytyy nykyisin melkein maailman joka kolkasta. Raskaan musiikin kasvualueita ovat olleet erityisesti Japani, Saksa, Ruotsi, Etelä-Eurooppa ja Kiina. Suomalainen hevi on yksi tärkeimpiä vientituotteita, jolle esimerkiksi Kiinan kasvavat markkinat tarjoavat otollisen kasvualustan. Suomalainen hevi tunnistetaan ulkomailla, ja usein yhdestä suomalaisesta heviyhtyeestä kiinnostunut fani alkaa kiinnostua myös muista bändeistä. Pelkkä suomalaisuus ei riitä, vaan tarvitaan taitoa, yksilöllisyyttä ja usein myös onnea. Sisältö ratkaisee, ja sen avulla kiinnostutaan myös kaukaisesta maasta nimeltä Suomi.

Suomen musiikkivienti

2000-luvun alun kaltaista menestystä ei ole sen jälkeen saavutettu. Silloin pinnalle nousi jatkuvasti uusia suomalaisia tekijöitä. Hevibuumi, Darude ja Rasmus raivasivat tietä monille muille takaa tuleville yrittäjille. Vetoapuna suomalaisille artisteille on Music Finland, joka pyrkii promoamaan suomalaista musiikkia ja artisteja maailmalla. Se tekee vuosittain paljon työtä, josta vain pieni osa on näkyvää tavalliselle kansalle. Music Finlandin avulla moni artisti on löytänyt oikeat suhteet, joiden avulla on hiljalleen ponnistettu maailmalle.

Yksi viime aikojen nousijoista on Sunrise Avenue, joka tekee enemmän keikkaa Saksassa kuin Suomessa. Kansainvälisille markkinoille hakeutuminen vaatii usein vuosikausien työn, ja läpimurto saattaa olla lopulta kiinni onnenpotkusta. Music Finland etsii suomalaisille artisteille yhteistyökumppaneita ulkomailta, ja tuo yhteen musiikkialan henkilöitä niin kotimaisissa kuin kansainvälisissäkin tapahtumissa. Sen toiminta on huomattavaa esimerkiksi Japanissa, Saksassa, Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa. Maailmanvalloitus vaatii rahallisesti suuria panostuksia, johon tarvitaan sponsoreita ja henkilöitä, jotka uskovat artistiin.

Musiikkibisneksen murros

Digitalisaatio on mullistanut musiikkibisneksen, ja se on tuonut alalle niin negatiivisia kuin myös positiivisia vaikutuksia. Polarisaatio alueiden väliltä on kadonnut, sillä kuka tahansa voi ladata helposti musiikkia eri kanaviin. Musiikki liikkuu helpommin suoraan musiikintekijöiltä ihmisten ulottuville, ja erilaiset väliportaat ovat poistumassa. Laitteet ovat edullisia, ja ne ovat kaikkien ulottuvilla. Toisaalta muutoksen myötä tarjontaa on aiempaa huomattavasti enemmän, ja erottuminen suuresta joukosta alkaa olla aiempaa hankalampaa. Menestyksen mittarit ovat muuttuneet vuosikymmenien aikana.

Aiemmin artistit tarkkailivat levymyynnin määriä, kun taas nykyisin katse kohdistuu striimauksen suosioon. Digitalisaatio on tuonut kaiken lähemmäs, ja se on poistanut erot eri maiden artistien väliltä. Tärkeää on esitetty musiikki, sen levinneisyys ja koskettavuus. Yksilölliset erot, kuten oma tausta ja äidinkieli ovat melko merkityksettömiä asioita. Kulutuksen muutoksen myötä keikkailu on noussut aiempaa tärkeämmäksi, sillä kuuntelijat eivät halua enää maksaa äänitteistä. Suomalaisia, aktiivisesti maailmalla keikkailevia yhtyeitä on noin 15 – 20, joista osalle musiikki on sivutyö.

Musiikkivienti on myös kulttuurivientiä

Kiinnostus suomalaiseen musiikkiin nostattaa osassa faneja kiinnostuksen myös kulttuuriin. Osa fanaattisista suomalaisen hevimusiikin faneista onkin opiskellut suomen kieltä, ja esimerkiksi Japanissa fanit haluavat itselleen koko paketin. He fanittavat suomalaisen hevin lisäksi muumeja, kiinnostuvat kirjallisuudesta ja kielestä. Musiikki on erinomainen vientituote, jonka avulla voidaan viestittää kuulijoille monenlaisia asioita ilman yhteistä kieltä. Se toimii myös omalta osaltaan matkailumainoksena ja edistää tunnettuutta maailmalla. Musiikista alkaneen innostuksen sysäämänä Suomeen on lähdetty opiskelemaan tai tultu hevimusiikin Tuska-festivaaleille.

Biisintekijät pääosassa

Digiaikana yksittäiset biisit ovat nousseet levyjä tärkeämmiksi. Taustalla vaikuttavat suositut biisien tekijät ovat avainasemassa hittien luomistyössä. Suomalainen Teemu Brunila on tuottanut menestysbiisejä esimerkiksi David Guettalle. Maailmanluokan menestyshitin tuottamisen reseptiin ei riitä vain toimiva biisi, vaan siihen tarvitaan myös oikeat suhteet. Kun biisin saa myytyä kovan luokan artistille, jolla on taustallaan valmis koneisto, voi olla varma menestyksestä. Suomalaisia menestyviä artisteja on maailmalla kaikissa musiikkisuuntauksissa, mutta kilpailu paikasta eturivissä on armotonta. Läpilyönti on pienestä kiinni.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *